Tanssin aluekeskusten nykyisyys – erilaisuuden, yhteistyön ja joustavuuden voimaa 

 
Tanssin aluekeskusverkosto koostuu kuudesta erilaisesta, ja eri tavalla muodostuneesta ja toimivasta keskuksesta, joiden toiminnan painopistefokukset ovat muovautuneet vastaamaan hyvinkin erilaisten toimintaympäristöjen – ja jäsentensä – vaatimuksia ja tarpeita.  

Tanssin aluekeskukset ovat Läntinen tanssin aluekeskus, joka toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Pirkanmaan tanssin keskus, joka toimii Tampereen ja Pirkanmaan alueella, Keski-Suomen tanssin keskus toiminta-alueenaan Keski-Suomen maakunta, Itä-Suomen tanssin aluekeskus, jonka toiminta-alueena ovat Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala, Pohjanmaan tanssin aluekeskus, jonka toiminta kattaa sekä Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueet sekä Jojo – Oulun tanssin keskuksesta ja kajaanilaisesta Tanssiteatteri Routa Companysta koostuva Pohjoinen tanssin aluekeskus jonka toiminta ulottuu Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen.  

Tanssin aluekeskusverkosto on 20 vuoden aikana muuttanut muotoaan ja uudistunut moneen otteeseen. Alkuperäisistä keskuksista osa on järjestänyt toimintansa nykyään toisella tavalla, eikä ole enää verkoston toiminnassa mukana. Myös uusia keskuksia on liittynyt tänä aikana toimintaan mukaan.  

Muutoksia on tapahtunut aivan viime vuosiin saakka, ja myös tulevaisuudessa voi odottaa verkoston ja sen jäsenten – uusien ja vanhojen – toiminnan muovautumista kulloisenkin toimintaympäristön edellytysten mukaiseksi.  

Kenties tässä kyvyssä muovautua, uudistua ja vastata ajan vaatimuksiin päämäärätietoisella toiminnalla, resilienssillä ja innovatiivisilla ideoilla piilee tanssin aluekeskusverkoston keskusten pitkän yhteistyön salaisuus?  

 
Yhteiset päämäärät ja tavoitteet 

Kaikkien tanssin aluekeskusten toiminnan ytimessä on kahtalainen kärki: yhtäältä tavoitteena on tuoda tanssitaidetta koettavaksi laajasti mahdollisimman moninaisille yleisöille, ja toisaalta luoda tanssitaiteen ammattilaisille työmahdollisuuksia ja toimintaympäristöjä, jossa tanssin ammattilainen saa tukea ja kehittymismahdollisuuksia ammatissaan toimimiseen. 

Verkostona tanssin aluekeskukset työskentelevät valtakunnallisesti tanssitaiteen tunnettuuden ja saavutettavuuden eteen, ja osallistuvat osaltaan poliittiseen vaikuttamistyöhön erityisesti taiteen freelancerien yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta. Varsinkin näinä poliittisina aikoina, jolloin vapaan kentän rahoituksen leikkaukset kaventavat toimimisen mahdollisuuksia, vaikuttamisella on valtavan suuri merkitys. 

Vuonna 2023 tanssin aluekeskukset järjestivät yhteensä 2596 yleisötilaisuuttaa, joissa oli yhteensä 104693 kokijaa. Vaikuttavuus – sekä yleisön tavoittamisen että ammattilaisten työmahdollisuuksien kannalta – taiteen kentällä on siis numeraalisestikin varsin merkittävä.  

Aluekeskusverkoston teettämän ammattilaiskyselyn tuloksissa (ne löytyvät täältä) nousi esiin erityisesti konkreettisen tuen ja avun, kuten työtilojen tarjoamisen, merkitys, mutta myös henkisen ja tiedollisen vertaistuen, neuvojen ja yhteisöllisyyden tarpeellisuus. Yhteisöllisyyden ja kollegiaalisuuden vahvistaminen koetaan suureksi yksittäiseksi freelancerin työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi, ja aluekeskukset osaltaan mahdollistavat jäsenilleen tilaisuuksia tähän kanssakäymiseen.  

Kuten Itä-Suomen tanssin keskuksen taiteellinen johtaja Veera Lamberg toteaa kirjoituksessaan keskusten historiasta (kirjoituksen voi lukea täällä), aluekeskusten tuki taiteilijoiden ”arkisen työn” mahdollistamisessa on ollut korvaamatonta. Tämän merkityksellisyyden mittaaminen pelkästään esitysten määrän tai ihmiskohtaamisten määrän kautta ei varsinaisesti kuvaa aluekeskusten syvintä merkitystä tanssitaidetta kohtaavien yleisöjen ja tanssin tekijöiden kokemusmaailmassa.  

Aluekeskusten työn merkityksen ydin on niin sanotusti numeroiden toisella puolen. 

 
Kiertoliike – ammattilaisten oma foorumi 

Aluekeskukset myös osaltaan mahdollistavat ammattilaisten verkostoitumista paitsi kaikessa oma arjen toiminnassaan, myös vuosittain järjestettävässä Kiertoliike-ammattilaistapahtumassa, joka toimii foorumina ajankohtaiselle keskustelulle ja jakamiselle, ja tarjoaa ainutlaatuisen verkostoitumisen mahdollisuuden valtakunnanlaajuisesti.  

Kiertoliikkeen järjestämisestä on vastuussa jokainen aluekeskus vuorollaan, toki koko verkoston tukemana. Jokaisella Kiertoliike-tapahtumalla on ajankohtainen teema, jonka ympärille tapahtuma rakentuu. Vuoden 2025 Kiertoliike järjestetään Tampereella toukokuussa Pirkanmaan tanssin keskuksen järjestämänä, ja tapahtuman teema ja ohjelmisto julkaistaan lähiviikkoina.  

Kuten aluekeskusverkoston toiminnasta, myös Kiertoliike-tapahtuman vaikuttavuudesta on kerätty tietoa.  Vuoden 2024 Turussa järjestettyyn tapahtumaan osallistuneet tanssin ammattilaiset arvioivat, että Kiertoliikkeen kaltaiselle foorumille on suurta tilausta tanssin kentällä, ja että tapahtuma vastaa ammattilaisten tarpeisiin sekä foorumina keskustelulle tanssitaiteesta ammattialana yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin että verkostoitumisen ja kollegiaalisuuden näkökulmasta.  


Toiminnan erot kertovat toimintaympäristöjen erilaisuudesta 

Aluekeskusten toimintaa ohjaavat erilaiset rahoituksen ja toiminnan muodon rakenteet, jotka eroavat toisistaan myös verkoston sisällä. Osa keskuksista toimii teatterinomaisesti tuottamalla vuosittain omia teoksia omissa tiloissaan, osalla on ohjelmistohakuja, kun taas osan keskuksista toiminnan fokuksena on taiteilijoiden omien teosten ja taiteen tekemisen mahdollisuuksien tukeminen niin taloudellisesti kuin erilaisten palveluiden muodossa. 

Toimintamallien eroista näkyvin esimerkki verkostossa lienee Pohjoinen tanssin aluekeskus, joka koostuu nykyään kahdesta eri toimijasta: JoJo – Oulun tanssin keskuksesta ja Tanssiteatteri Routa Companysta. Näiden kahden toimijan yhteenliittymän toiminta rakentuu tuotantokeskus-, vierailuteatteri- ja festivaalitoiminnan pohjalle. 

Kaikki aluekeskukset tarjoavat tanssin ammattilaisille erilaisia palveluita, kuten residenssejä, ammattilaisten treenitunteja, tuotantotukia ja tilatukia. Osa toimii työnantajan roolissa, myöntää teoksille osatuotantotukia ja tarjoaa jäsenilleen matkatukia esitysten ja ammatillisen osaamisen ylläpitämisen mahdollistamiseen. Toiset luovat suoria työmahdollisuuksia tuottamissaan teoksissa, ja toiset aluekeskuspalkkojen muodossa, jolloin freelancer-taiteilija saa palkkaa oman taiteellisen työskentelynsä toteuttamisesta.
 
Eroja on siis aluekeskusten toiminnan painotuksissa, ja taiteellisen toiminnan mahdollistavissa tukimuodoissa. Toisaalta, kaikkien keskusten toimet tähtäävät erilaisuudestaan ja painotusten vaihtelevuudesta huolimatta niihin samoihin tavoitteisiin kuin mihin aluekeskusten toiminta alunperinkin suunniteltiin: taiteen kokemisen ja taiteen ammattilaisuuden mahdollistamiseen myös maakunnissa.  

Monessa tapauksessa erot toiminnassa ovat muotoutuneet toimintavuosien varrella vastaamaan sitä kysyntää, jota alueellisesti eri keskusten alueella ammattilaisten näkökulmasta tarvitaan. Myös jäsenistön määrä kulloisellakin alueella vaikuttaa toiminnan painotuksiin; pienempien aluekeskusten alueella on suoraviivaisempaa järjestää toimintaa siten, että ammattilaisten konkreettisia toiveita toiminnan suhteen on mahdollista toteuttaa. Jäsenmäärän ollessa pieni, ja kaikkien toimijoiden ollessa ikään kuin tuttuja toisilleen – ja koko toimintaympäristölle – korostuvat yksilöllisten tarpeiden suhteen yksilöllisen tukemisen mahdollisuudetkin.  

 
Palkintoja, tunnustuksia ja yhteiskunnallista merkitystä

Tanssin aluekeskukset jakoivat vuonna 2024 ensimmäistä kertaa ansio- ja kunniamerkkejä alaa merkittävästi edistäneille toimijoille. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton ansio- ja kunniamerkit myönnettiin tunnustuksena pitkäaikaisesta työstä ja merkittävästä panoksesta tanssin ja esittävän taiteen vapaan kentän hyväksi.  

Aluekeskusverkoston merkitys tanssitaiteen tunnettuudelle on varsin mittava. Muistamisen ja huomioimisen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa alalla, joka tuntuu jäävän marginaaliin myös taiteen kentän sisällä niin pääkaupunkiseudulla kuin maakunnissakin. Painotuksena tunnustuksille on pidetty työn pitkäjänteisyyttä: palkittujen panos tanssitaiteen tunnettuuden eteen aluekeskusten alueilla on ollut mittava sekä vuosissa laskettuna että vaikuttavuudeltaan.  

Tanssin aluekeskusverkosto on myös itse ehdolla ja finaalissa Vuoden teatteri 2025-palkinnon saajaksi.  
 
”Aluekeskukset ovat tuottaneet vuosien varrella monimuotoista tanssiesityksiä niin perinteisiin esitystiloihin kuin uudenlaisiin tiloihin ihmisten arkiympäristöissä, kuten hoivakoteihin, vanhuspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Lisäksi aluekeskukset ovat toimineet muun muassa lastensuojelun, mielenterveyspalveluiden, hyvinvointialueiden ja yritysten kanssa erilaisissa kulttuurihyvinvointihankkeissa. Uudet esitystilat ja -tavat ovat mahdollistaneet uusien katsojaryhmien saavuttamisen ja inspiroivat näin myös koko esittävän taiteen kenttää.” 

Perusteluissa (luettavissa täällä) korostuu aluekeskusten keskeinen rooli tanssitaiteen uudelleenajattelussa: mahdollisuudet kokea tanssitaidetta ovat yhä moninaisempia, sillä tanssin kokemisen paikat ovat moninaistuneet. Yleisötyön ulottaminen sinne, missä paikalliset yhteisöt ovat, ja taiteen tekemisen mahdollistaminen ja näkyväksi tekeminen näissä pakoissa on aluekeskusverkostolta myös arvovalinta. Tanssitaide todellakin kuuluu kaikille.  

Aluekeskukset tuottavat myös runsaasti selkeästi kulttuurihyvinvointiin liittyviä palveluita ja projekteja, jotka perustuvat tanssin ammattilaisten vahvalle taiteelliselle osaamiselle, ja lisäävät hyvinvointia yhteiskunnassa.  

Yhteiskunnallisessa mielessä juuri hyvinvoinnin lisääminen – sekä taiteen tekijöiden että kokijoiden näkökulmasta – onkin aluekeskusverkoston asiantuntijoiden tekemisen ydinaluetta: ilman syvää alan tuntemusta, intohimoa ja aitoa halua vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurielämään olisi lukematon määrä teoksia jäänyt toteuttamatta, ja paljon korkealaatuista ammattitaiteilijoiden luomaa taidetta yleisöltä kokematta.

Kuva: Taneli Törmä & Caroline McSweeney: Dance of the Fisherman/Valentina Gelain