Esittelyssä: Mia Malviniemi, tuotannollinen projektityöntekijä

Pohjanmaan tanssin aluekeskus tekee monivuotisia kehityssuunnitelmia, joiden tarkoitus on keskittyä alalla esiintyviin ongelmakohtiin ja niiden ratkaisuihin kestävällä tasolla. Vuoden 2022 toiminnan teema oli kestävä työllistyminen – teema on monitahoinen, mutta sisältää myös kysymyksen pitkän uran luoneiden tekijöiden työllistymisestä asiantuntijatasolle. 

Tanssitaiteilijoiden ala on Suomessa kohtuullisen uusi – Suomen tanssialan ammattikoulutus alkoi 1980- luvulla, mikä tarkoittaa sitä että iso osa tuolloin työuraansa aloittelevista taiteilijoista jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä tanssitaiteen eteen ovat edelleen työelämässä tai aktiiviuran loppupuolella, jolloin niin sanotussa normaalissa työelämässä on mahdollisuus siirtyä esimerkiksi asiantuntijatehtäviin. Tanssitaiteen puolella näitä asiantuntijapaikkoja ja – tehtäviä ei ole vielä kehittynyt paljoa, joten on suuri riski että korvaamaton tietotaito, jota näille alansa vahvoille ammattilaisille on kertynyt uransa aikana katoaa. Tanssin aluekeskuksena haluamme vastata tähän hiljaisen tiedon häviämisen uhkaan hyödyntämällä tätä erittäin arvokasta resurssia toiminnan edelleen kehittämiseen ja konseptointiin, jotta voimme tukea alueemme tanssitaiteilijoita ja -pedagogeja mahdollisimman hyvin. Tämä uudelleenkonseptointi ja suunnittelu on myös sitä työtä, johon meillä ei aluekeskuksella yleisesti ole aikaa paneutua ja viedä tarvittavalla panoksella eteenpäin ilman lisäresursseja. Haluamme myös esimerkillämme osoittaa että vastaus tarpeisiin on meissä itsessämme – tunnistamme haasteet ja haemme siihen ratkaisun, joka toimii kaikille. 

Pohjanmaan tanssin aluekeskuksella on työskennellyt kevään tuotannollinen projektityöntekijä, hienon uran tanssitaiteen parissa luonut Mia Malviniemi. Esitimme hänelle 5 kysymystä, jotta pääsemme tutustumaan häneen paremmin.

1. Kuka olet?

Olen tanssitaiteilija, koreografi ja tanssija (MA), pilates-ohjaaja ja puutarhuri. Olen myös äiti ja perheemme asuu Vaasassa. Vapaa-ajalla lenkkeilen koiramme Lunan kanssa pitkin Vaasan metsiä. Käyn myös viikoittain pelaamassa jalkapalloa harrastefutiksessa.

2. Millainen tausta sinulla on tanssin puolelta? 

Olen kouluttautunut ammattiin Teatterikorkeakoulussa, josta valmistuin koreografiksi vuonna 1996. Olen työskennellyt siitä asti freelancer taiteilijana tehden töitä todella monipuolisesti tanssin kentällä. Toki koreografin työt ovat olleet pääasiallinen osa työstäni. Työvuosien aikana työ on avannut minulle ovia niin teatterin, oopperan kuin sirkuksen maailmaan. Olen ollut ammattijärjestö työssä STST:n hallituksessa, edistäen ammattilaisten asemaa ja työskentelyedellytyksiä. PTAK:n toiminnassa olen ollut mukana jo useamman vuoden hallituksessa ja kehittämistyöryhmässä.

3. Mistä asioista olet erityisen ylpeä urallasi? 

Oman companyn perustaminen oli aikoinaan pitkä haave, joten ehkä se on sellainen saavutus, josta olen iloinen, että olen sen tehnyt. Toisaalta oman companyn pyörittäminen on myös tuonut paljon haasteita mukanaan esim. rahoituksen saaminen ja sitä myötä toiminnan kehittäminen ei aina ole edennyt käsi kädessä. Mutta onneksi näihin vuosiin on liittynyt myös onnistumisia.

4. Mitkä ovat tanssitaiteilijoiden suurimmat haasteet tällä hetkellä kentällä, mihin kaivataan ratkaisua? 

Isoin haaste on työllistyminen ja työttömyydestä aiheutuva jaksaminen alalla. Ensimmäiseksi ja tärkeimpänä tulee taiteen ja kulttuurin rahoitus nostaa 1 prosenttiin valtion budjetissa.  Taiteentekijöiden moniammatilliset taidot olisi hyvä saada valjastettua käyttöön. Koulutusvaiheessa olisi hyvä avata keskustelua miten tulevilla taiteilijoilla on mahdollisuus työllistyä moniammatillisesti. Toki tämä on asia, joka ei välttämättä sovi kaikille. Mutta uskoisin että jos se olisi jo osa taiteilijuutta siellä ammatin alkumetreillä niin se voisi tukea taiteilijoiden työllistymistä. 

5. Millaisen viestin haluaisit lähettää vastavalmistuneille tanssin ammattilaisille?

Nauttikaa työstä tanssin parissa, olkaa avoimia, tukekaa toisianne ja pyytäkää apua. Kannustan pitämään kiinni muistakin ammatillisista haaveista, kuin pelkästään taiteilijuudesta. Olisin toivonut, että oman opiskeluni aikana tähän olisi kiinnitetty huomiota ja käyty keskustelua siitä miten eri tavoin tanssin ammattia voi toteuttaa. On erittäin tärkeää tiedostaa omat rajat ja jaksaminen. Tässä työssä on helppo uupua. Näin on käynyt itselleni ja toipuminen vie todella paljon aikaa. En ole varma, että tulen jatkamaan alalla eläkeikään asti. Mikä se eläkeikä sitten taiteilijalla onkaan? 


Lisätietoa Malviniemi Companysta: https://malviniemi.fi/